Synttäreitä, hääpäiviä ja sen sellaista

On taas viime päivinä ollut niin paljon kaikkea muuta mukavaa tekemistä, etten ole koneelle juuri ehtinyt, saati mitään kirjoittelemaan. Blogin uusi nimikin on edelleen työn alla...

Sunnuntaina juhlimme tytöntylleröisen 2-vuotissynttäreitä kera nonnien (isovanhempien) ja Italian sukulaisten. Tällä kertaa kukaan ei erehtynyt tuomaan mukanaan leivonnaisia, vaan tyytyivät suosiolla emännän tarjoamiin herkkuihin. Yli-imelät aleksanterin leivokset tekivät hyvin kauppansa, samoin kerma-suklaavanukastäytteinen kakku. Omasta mielestäni jälkimmäinen oli maultaan aika tylsä. Olisi kaivannut kaveriksi vaikkapa banaania tai edes vaniljavanukasta. Mutta olipahan ainakin miehen mieleen ja mitä ilmeisemmin myös tytöntylleröisen, koska sitä aikamoista vauhtia lappoi suuhunsa. 

Kokeilin ensimmäistä kertaa koristeluun syötävää kakkukuvaa, mutta jotain taisi mennä pieleen, koska se halkeili ikävästi... Kuvan postitti siskoni Suomesta, koska täällä en ole moisia nähnyt. Yllätys oli suuri, kun otin kakkukuvan kuorestaan ja huomasin muovipakkauksen päälle printattujen käyttöohjeiden ja muiden tekstien olevan italiaksi. Ilmeisesti kakkukuva on tehty Italiassa, josta se on rahdattu Suomeen ja nyt sisareni lähetti sen sitten takaisin tänne Sveitsin ja Italian rajamaille. Fiksua, eikö?

Ihan suosikkisyntymäpäivälahja taisi olla nonnien lahjoittama kolmipyöräinen (tietenkin mamman ja papàn antaman lahjan lisäksi), mutta hyvänä kakkosena tulee bisnonnan kirja-DVD -yhdistelmä, joka sisältää muun muassa sellaisen lauluan kuin "Le tagliatelle di nonna Pina". Se on neidin uusi suosikkilaulu, jota pitää kuunnella ja katsoa ihan joka välissä. Heti herättyään neiti ilmoittaa pontevasti, että "Mamma, A. haluu kattoo nonna Pina, jooko, okei!?!" :-D

Eilen tarjoilimme synttäreiden kunniaksi perhekerholaisille mehua, kahvia ja suklaakeksejä. Oli hieman köyhät tarjoilut, sillä itsetehdyt kakut ja leivonnaiset ovat ko. kerhossa pannassa salmonellariskin vuoksi. Olisihan sitä voinut tietysti ostaa kakun kaupasta tai leipomosta, mutta kun en yhtään tiennyt, että kuinka paljon lapsia ja vanhempia oli kerhoon tulossa, niin en sitten rohjennut. Ja ehkä on parempikin, etteivät lapset syö kakkua mahantäydeltä kymmeneltä aamulla... Pikkuneiti oli aika otettu, kun perhekerholaiset lauloivat hänelle "Tanti auguri a te" (italiankielinen versio Happy Birthday to You / Paljon onnea vaan -laulusta). Hieman meinasi ujostuttaakin, mutta riehakkaasti tylleröinen taputti muiden mukana laulun päätteeksi.

Tänään iltapäivällä juhlimme kera yhden pikkuystävän, M:n ja äitinsä K:n. Kävimme ensin Magliason eläintarhassa syöttämässä banaania ja popcornia apinoille, pesukarhuille ja vuohille. Ennen kuin joku älähtää eläimille syöttämämme "ruoan" laadusta, niin kerrottakoon, että tällaisia "ruokintapaketteja" myytiin tarhan kassalla, emmekä siis suinkaan syöttäneet poloisille luontokappaleille luvatta omia eväitämme... 

Leijonat, leopardit ja papukaijat nähtyämme suuntasimme Caslanon rantaan syöttämään joutsenia ja lopulta läheiseen ravintolaan täyttämään omaa kupuamme. Tarkoitus oli kylläkin käydä vain aperitiiveilla, mutta lopulta päätimme tilata myös pizzat. Loppuillan vietimme meillä kotona ja kaverukset puuhastelivat yhdessä neidin syntymäpäivälahjaksi saamassa Ikean leikkikeittiössä mammojen lörpötellessä niitä näitä ja hörppiessä iltateetä.

Huomenna olisi sitten vuorossa neljäs hääpäivämme. Sitä tuskin tulee juuri juhlittua, sillä mies on illan töissä. Hääpäivälahjaksi pyöräytin miehelle täytekakun, neidin synttärikakku kun tuli jo syötyä :-). Se kylläkin odottaa edelleen täyttämistä. Sitä ennen pitäisi vielä silittääkin... Saattapi siis mennä myöhään, mitä tulen taas aamulla katkerasti katumaan: pitää saada lapsi vietyä ajoissa leikkiryhmäänsä, joten edessä on aikainen herätys.

PS. Postaus jää tällä erää kuvattomaksi, koska kuvien lataaminen ei juuri tällä hetkellä onnistu.