sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Isä

Meri tyyni on myrskyn jälkeen
taivas rajaton

Lipuu purtesi hiljaa sinne
missä ikuinen rauha on

Surut, tuskat taakses jo jää
kipua et tunne
et ikävää

Saat jälleen juosta ja laulaa siellä,
nauraa täydellä sydämellä

Hyvä siellä sun olla on

Meillä kaipuu pohjaton

7 kommenttia:

Helena Ruotsala kirjoitti...

Otan osaa suruusi. Bloggaus pysäytti ja toi mieleen omien vanhempieni poismenon.

Elvira kirjoitti...

Kiitos <3

piccolina kirjoitti...

Otan osaa suruusi ja voimia jatkoon.

Elvira kirjoitti...

Kiitos <3

Kasselin kyyhky kirjoitti...

Koskettava runo! Otan osaa suruusi.

Frau R kirjoitti...

Minäkin otan osaa suruusi. On niin raskasta olla kaukana läheisten poismennessä.
FrauR

Elvira kirjoitti...

Kiitos Kasselin kyyhky ja Frau R <3