Jokohan sitä olisi tarpeeksi rauhoittunut, että voisin kommentoida edellistä postaustani, hih. Tämä kauppojen aukioloaikakysymys vaan saa jostain syystä vereni kiehumaan.
Jokuhan voisi tähän sanoa, että palaa sitten kotimaahasi, että mitäs siellä muilla maille teet, jos et kerran halua olla maassa maan tavalla. Tällaisia kommenttejahan näytti kirvoittaneen uutinen krusifiksien kieltämisestä italialaisissa luokkahuoneissa. Eli että ei muuta kuin suomalaissyntyinen rouva takaisin Suomeen vaan, jos ei Italian tavat kelpaa! Niih. Uskaltautunen silti kritisoimaan nykyisen asuinmaani oloja ja erityisesti sellaista muinaisjäännettä kuin nämä aukioloajat ovat.
Haluaisinpa tietää kuinka monessa muussa eurooppalaisessa maassa kaupat sulkevat ovensa niin aikaisin kuin täällä alppimaassa. Olen aina ihmetellyt, että milloin tavallinen perhe, jossa molemmat vanhemmat käyvät töissä, ehtii hoitaa ruoka- ja muut ostoksensa. Kai he käyvät sitten ostoksilla torstai-iltaisin, kun kaupat saavat pitää ovensa auki jopa klo 20 tai 21 asti, tai lauantaisin. Tai sitten suoraan töistä, jolloin kaupassa on muutama muukin asiakas. Ja pientä täydennystä tarvitsevahan voi aina pistäytyä huoltoaseman kaupassa, joiden aukioloa ei jostain syystä rajoiteta samalla tavalla kuin ruokakauppojen (Eipä siis ihme, että molemmilla pääelintarvikeliikeketjuilla on myös omat huoltoasemansa...). Eikä pidä tietenkään unohtaa niitä naapurimaan kauppoja.
Suuresti ihmetyttää, että pidempiä aukioloaikoja vastustaneet vetoavat aina siihen, että kaupan työntekijöiden pitää saada olla perheensä kanssa iltaisin ja sunnuntaisin. Entäpä sairaanhoitajat, palomiehet, poliisit, toimittajat? Miksei kukaan välitä siitä, että nämä ammattiryhmät tekevät töistä iltaisin, öisin ja viikonloppuisinkin? Miksi kaupantyöntekijät ovat erityisasemassa? Miksi aina oletetaan, että kaupan työntekijät ovat perheellisiä? Mihin on unohdettu nuoret ja opiskelijat? Heillehän voisi hyvin kelvat jokunen ilta- tai sunnuntaivuoro lisätulojen ansaitsemiseksi ja sillä aikaa perheelliset voisivat tyytyväisenä viettää aikaa lastensa ja puolisoidensa kanssa.
Monet vastustavat aukioloaikojen pidentämistä siksi, että heidän mukaansa se pidentäisi työpäivää. Ei kai se nyt automaattisesti tarkoita, että työpäiväsi pidentyy 2,5 tunnilla, jos klo 18.30 sijasta pääsetkin töistä vasta klo 21...? Kai osa työntekijöistä voi aloittaa ja lopettaa päivän aiemmin ja osa myöhemmin? Vai onko vuorotyö täällä kaupanalalla kenties täysin tuntematon käsite?
Käsittämättöntä on myös eräiden kauppojen, virastojen, postien ja pankkien sulkeminen lounasaikaan. Posti on esimerkiksi kiinni klo 11.30 - 14.30 eli vaivaiset kolme tuntia! Keskellä päivää! Eli toimistotyöntekijä, unohda henk. koht. asioidesi hoitaminen lounastaukosi aikana! Jos olet rehellinen, ota vapaapäivä. Muussa tapauksessa karkaa tunniksi tai pariksi työpaikaltasi.
Ja sitten kauppojen ja kauppakeskusten aiheuttamat liikenneruuhkat... Kai sitä nyt ruuhkaa syntyy, kun kaikki ryntäävät yhtäaikaa kauppaan työpäivän päätteeksi tai torstai-iltana tai lauantaina. Entäpä jos kaupat olisivat auki pidempään ja seitsemänä päivänä viikossa? Eikö tämä hajottaisi hieman asiointia useammalle päivälle ja eri kellonaikoihin? Toinen shoppailisi maanantai-, toinen torstai-iltana. Yksi palaisi kotiin suoraan töistä, toinen kävisi tunnin kauppareissulla, kolmas kahden.
Jätän kommentoimatta sen heiton, jonka mukaan täkäläiset elintarvikkeet olisivat aina jotenkin automaattisesti laadultaan parempia kuin muunmaalaiset... Mutta sanonpa vaan, että kyllä rajan takana ovat valikoimat huomattavasti laajemmat eikä hinnoissakaan ole samanlaista kartellimeininkiä havaittavissa.