Tänään olen onnellinen! Ja ihan ilman sen erityisempää syytä.
Kokeilimme ensimmäisen kerran vain yksiä päiväunia. Osasyyllinen tähän oli miehen sisko C., joka tuli kylään juuri aamupäiväunien aikaan. Enpä hennonnut kieltääkään, kun toinen niin harvoin pääsee veljentyttöään näkemään. C. nimittäin asuu Genevessä, josta on meille monen tunnin auto- tai junamatka.
Kokeilu meni paremmin kuin olisin ikinä uskonut! C:n ollessa kylässä tyttönen ei edes muistanut olevansa väsynyt, vaan iloisena leikki tätinsä kanssa. Lounaskin upposi paremmin kuin hyvin C:n läsnäollessa. Saisi minun puolestani tulla useamminkin neitiä viihdyttämään!
Odotin, että iltapäiväunet olisivat olleet normaalia pidemmät, kun aamupäiväunet jätettiin nukkumatta. Mutta eihän tuo tyttönen nukkunut kuin hieman reilun tunnin kuten yleensäkin.
Iltapuurolla neiti alkoi olla jo todella väsynyt, mutta söi mukisematta. Nukahtikin yöunille melkolailla ongelmitta, vaikka vähän muuta pelkäsin. Oma olo on jotenkin paljon parempi ja energisempi kun ei ole tarvinnut tänään noiden nukkumisten kanssa taistella!
Iltapäivällä kävimme lähipuistossa ihastelemassa sorsia ja nokikanoja. Neiti voisi katsella niitä vaikka koko päivän! Ovat todella pop tällä hetkellä. Matkalla pysähdyimme ihmettelemään myös näitä karvaisia naapureitamme:
Lämpömittari näytti uloslähtiessämme 20 astetta. Sen verran olivat kumminkin sormet jäässä niin äidillä kuin tyttärelläkin, että olisi kyllä ollut jonkinlaisille käsineille jo tarvetta. Pitäisiköhän hommata uusi lämpömittari vai olenkohan vaan niin tottunut kesän jäljiltä helteisiin, että 20 astetta tuntuu hyytävän kylmältä?!
1 kommentti:
Heippa, sinulle on tunnustus ja haaste blogissani :)
Lähetä kommentti