Tuhoontuomittu lakiesitys?

Joku teistä saattaa ehkä muistaakin, että olen täällä taannoin valitellut kauppojen aukioloaikoja. Siis sitä että arkisin kaupat sulkevat ovensa jo klo 18.30 (paitsi torstaisin klo 21), lauantaisin klo 17 ja sunnuntaisin ovat kiinni.

Hallitus esitti eilen vuodelta 1968 (!!!) peräisin olevan aukioloaikalain korvaamista uudella: kaupat saisivat muun muassa olla auki puoli tuntia (!!!) myöhempään arkisin ja kokonaisen tunnin (!!!) verran lauantaisin. Ne saisivat pitää ovensa auki myös neljänä sunnuntaina vuodessa sekä kahtena juhlapyhänä (Corpus Domini ja Immacolata).

Muutostarvetta perustellaan muuttuneilla kulutustottumuksilla ja -vaatimuksilla sekä markkinatilanteella, johon rajantakaisella kilpailulla on aivat omat vaikutuksensa: Italiassa kaupat saavat ilmeisesti olla auki klo 7-22 välillä ja 20-30 sunnuntainakin vuodessa.

Nähtäväksi jää mitä parlamentti on tästä laista mieltä. Ammattiyhdistysliikkeet ovat jo ilmoittaneet sitä vastustavansa ja aikovat järjestää kansanäänestyksen, mikäli parlamentin kanta on myönteinen. Vuonna 1999 vastaava lakiesitys meni jo nurin kansanäänestyksessä. Miten minusta tuntuukaan, että nyt, 12 vuotta myöhemmin, lopputulos tulee olemaan sama.

Tänä vuonna kaupat olivat saaneet jo erityisluvan pitää ovensa auki 19. maaliskuuta eli isänpäivänä. Tätä aukioloa oli mainostettu jo Italiaa myöten paikallisista mediasta puhumattakaan. Saman viikon maanantaina - eli vain muutama päivä ennen isänpäivää - erityislupa kumottiin kahden yksityishenkilön (!!!) valitusten vuoksi. Voitteko uskoa? Arvatkaapa minkälaiset autojonot matelivat isänpäivänä kohti Italiaa... Harmi, ettei tullut otettua kuvia! Ja arvatkaapa oliko Comon Bennetin parkkipaikalla enemmän Italiassa vai Ticinossa rekisteröityjä autoja. Aika harvassa taisivat olla ne perheet, jotka juhlivat isää kotona tai luonnonhelmassa, tai riemuitsivat siitä, että Ticinon kaupat olivat kiinni lauantain ja näin ollen koko viikonlopun. Näin siis ainakin autojonoista päätellen. 

Ei voi muuta kuin ihmetellä.

Välillä suora demokratia todella haisee. Väestön ikääntymisen seurauksena muutosvastarinta voimistunee entisestään. Lakiesitykset aukioloaikojen muuttamiseksi kaatunevat siis tulevaisuudessakin. Parempi pysytellä niissä 60-luvulla hyviksi todetuissa aukioloajoissa.

Sveitsiläisten enemmistö ei halua minareetteja

Sveitsiläiset äänestivät yllättäen minareettikiellon puolesta. Yllättäen siksi, että kyselyiden tulokset viittasivat hieman toisenlaiseen lopputulokseen. Lopulta yli 57 prosenttia äänesti kyllä. Kantonien tasolla 19,5 oli puolesta ja 3,5 vastaan.

Omassa asuinkantonissani kieltoa puolsi jopa 68 prosenttia äänestäjistä.

Täällä monet ovat kokeneet Strasbourgin italialaiskouluille langettaman "krusifiksikiellon" hyökkäyksenä omaa kulttuuri-identiteettiään vastaan, vaikkei krusifiksejä tietääkseni paikallisissa kouluissa enää olekaan. Krusifikseista ja minareeteista onkin keskusteltu kiihkeästi niin kuppiloissa kuin lukijanpalstoillakin aivan näihin päiviin asti. Ihmiset eivät ymmärrä miksi heidän uskonnolliskulttuuriset symbolinsa ovat joutuneet hyökkäyksen kohteeksi ja niitä vaaditaan poistettaviksi ja samalla julkiselta taholta kehoitetaan äänestämään minareettien rakentamiskieltoa vastaan eli sallimaan toisen uskonnon symbolien pystyttäminen.