torstai 25. maaliskuuta 2010

Kevättä ilmassa

Parina edellisenä päivänä olemme saaneet nauttia pikkuneidin kanssa ihanan keväisistä lämpötiloista ja poutasäästä. Toissapäivänä bongasimme puistokeikan yhteydessä ensimmäiset voikukat joentörmältä. Itkupajutkin kauniisti jo vihertävät ja useat pensaatkin kukkivat, muun muassa kirkkaankeltainen forsythia. Harmi, ettei ole tullut otettua kuvia!

Rantapuistossa törmäsimme portugalilaisen talonmiehemme rouvaan ja lapsiin. 10- ja 8-vuotiaat lapset kelpasivat pikkuneidille leikkikavereiksi paremmin kuin hyvin. Yhdessä leipoivat hiekkakakkuja ja -voileipiä ja hautasivat ajopuun rantahiekkaan. Tai no, tylleröinen lähinnä lumoutuneena vierestä tarkkaili isompiensa puuhia. Mamma sai kerrankin rauhassa juoruta.

Selvisipä siinä sitten, että naapurissa on kosteusongelmia. Nyt peukut pystyyn, että meille ei vain niitä tule! Edellisessä asunnossa ulkoseinissä ja nurkissa home rehotti, kun sisäilma oli niin kosteaa. Ratkaisuksi tarjottiin uutta maalipintaa ja entistäkin tiheämpää tuulettamista...

Asuntoa vaihtaessamme toiveissamme oli, että moisesta viheliäästä ongelmasta ei tarvitsisi enää kärsiä. Vartavasten valitsimme asunnon uudesta kerrostalosta, jossa (toivonmukaan) ovat seinien lämmöneristykset ja huoneiston ilmanvaihdot nykyaikaisten standardien mukaiset, tai siis lähinnä nuo ensinmainitut, sillä ilmanvaihtohan hoituu täällä edelleen pääasiassa ikkunat avaamalla ellei liesituuletinta ja ikkunattoman kylpyhuoneen sähköistä ilmanvaihtoventtiiliä (valot päälle, venttiili hurahtaa käyntiin) lasketa. Edellisessä, 30-luvulla rakennetussa talossa paksut kiviseinät olivat äärettömän kylmät syksyisin ja talvisin. Siinä sitä olikin sitten pähkäilemistä, että jättäisikö sitä pyykit vai itsensä pesemättä vaiko ruoan laittamatta, ettei ylimääräinen ilmankosteus tiivistyisi ulkoseiniin ja entisestään viilliinnyttäisi rehottavaa homerihmastoa.

Eilen postilaatikkoon kannetussa vuokralaisten yhdistyksen lehdykässä sattui sopivasti olemaan aukeaman kokoinen juttu asuntojen kosteus- ja homeongelmista. Sen mukaan Sveitsissä yksi asunto neljästä kärsii näistä ongelmista. Vaikuttaapa olevan todella yleinen ongelma täällä.

Kosteusongelmista puheenollen, tänään satoi lähes koko päivän ja kevään ensimmäinen ukkosmyräkkäkin koettiin. Ruukkunarsissit saivat kyytiä ja navakka tuuli lennätti myös puutarha- tai siis terassitonttuamme sillä seurauksella, että lakki katkesi. Kaatosade vei yhteispihalle kylvetyt ruohonsiemenet mennessään, jälleen kerran. Täällä vaikuttaa olevan aina joko liian kylmää, kuumaa tai sateista, jotta nurmikko lähtisi kunnolla kasvamaan.

Sateen tauotessa kello viiden aikoihin suuntasimme ulos happihyppelylle isoja lammikoita ihmettelemään. Pikkuneiti kokeili kenkäparinsa vedenpitävyyttä tietenkin heti ensimmäisessä lätäkössä (ei tullut yllätyksenä) sillä seurauksella, että sukat kastuivat (eipä yllättänyt tämäkään). Kai sitä pitäisi pikkuhiljaa hommata neidille omat kumpparit... Mummi antoi lantsarirahaa jo viime kuussa ja nokialaisia käytiin Cittarissa katselemassa, mutta matkalaukussa ei lopulta muka ollut niille enää tilaa...

Sunnuntaina suuntaamme Italiaan erääseen agriturismoon anopin 60-vuotislounaalle. Lahjakysymys ratkaistiin lopulta niin, että yhdistimme varamme apen ja kälyn kanssa. Jälkimmäinen on käynyt ostamassa synttärisankarille jonkinlaisen hienommanpuoleisen korun. Lippuja La Scalaankin harkittiin, anoppi kun ei ole siellä vielä käynyt, mutta päädyimme kuitenkin lahjoittamaan jotain konkreettisempaa, anopin lahjapreferenssit tuntien. Täytyy vain toivoa, että kälyn valinta on osunut nappiin. Vaikka onhan anopilla jo kokemusta lahjojen vaihdosta jälkikäteen, että eipä sekään lopulta mikään katastrofi olisi, kai :)

8 kommenttia:

Vera A. kirjoitti...

En olisi arvannut, että teilläkin on siellä homeongelmia! Italiassa niitä on varmaan 99% asunnoista, ainakin Rooman seudulla ja muissa "kosteissa" paikoissa. Meidän kakkosasuntomme on ihan mahdoton homepesä, mutta niin ovat kaikki muutkin kylän asunnot. Täällä Piemontessa ilma vaikuttaa kuivemmalta, ja meidän asunnossamme ei toistaiseksi ole hometta näkynyt (talo valmistui vasta joulukuussa ja ilmanvaihtoaukkoja riittää), toivotaan parasta!

Anonyymi kirjoitti...

Niin, Tuota...
Sveitsi ja Sveitsi. Koko Sveitsi ei ole samanlainen kuin esim Tessin, Alppien eteläpuolella on ilmasto ihan erilainen kuin pohjoispuolella. Siis meillä täällä saksankielisessä Sveitsissä on myös homeongelmia asunnoissa, mutta luulisin etelässä olevan enemmän. Jo lämpimämmän ilmaston takia...
nimim. kokemustakin on

Elvira kirjoitti...

Kiitos kommenteista!

Vera A: Toivotaan, ettei kosteus- ja homeongelmia tulisikaan.

Anonyymi/nimim. kokemustakin on: Vuokralaisten yhdistyksen lehti viittasi nimenomaan koko Sveitsin tilanteeseen. Lienee totta, että täällä Alppien eteläpuolella homeongelma on yleisempi kuin pohjoispuolella, onhan ilmasto ja varmasti rakennuskantakin erilaista.

Olen asunut jonkin aikaa myös Bernin kantonissa ja sielläkin ilmanvaihto oli suhteellisen uudessa asunnossa tyyliä käy suihkussa ikkuna auki ("iki-ihana" vuokraemäntämme kävi ilman lupaa tuulettamassa asuntoamme myös poissaollessamme. Aina oli ikkunat levällään kun palattiin kotiin, oli kylmä tai lämmin, satoi tai paistoi).

Bernin kantonista ovat jääneet mieleen jatkuvat sadesäät kesällä ja talvella läpitunkematon sumu (tässäkin on tietenkin alueellista vaihtelua myös Alppein pohjoispuolella), mutta määrällisesti sateet taitavat jäädä jälkeen "die Sonnenstube" -Tessinistä. (Huomautettakoon nyt tähän vielä, että tämä Sonnenstube-myytti on todettu paikkansapitämättömäksi, eikä Ticino (käytän mieluummin kantonista sen italiankielistä nimeä :) mahdu enää edes kolmen aurinkoisimman paikan joukkoon.)

Kaiken tämän höpinän tarkoituksena oli siis sanoa, että Ticino ei ole koko Sveitsi ja tiedossa on, että eroja on, onneksi ;)

Anonyymi kirjoitti...

edellinen anonyymi:
Asun juuri Bernissä, ja ei täällä tosiaankaan keskimääräistä useammin sada... Pilvet menee usein ohi ja myrskyvaroituksia annetaan, mutta meillä niitä vain lievempänä näkyy... Seelandissa (Bielin seutua)on ystävän (asuu siellä) mukaan kamalan usein sumuista, varsinkin syksyllä ja keväällä. Matalaa ja kosteaa aluetta.
Tosiaan huomaan, että isoja eroja on naapurikuntienkin välillä. Olen asunut 3 kanttoonissakin (kaikki saksankielistä Sveitsiä) ja ihan erilainen ilmasto. Suomessa ei moista voi kuvitellakaan, näin pienellä alueellä eri ilmoja. Minä "saksankielisenä" käytän itsepäisesti Tessiinistä nimeä Tessin, kun se on toista äidinkieltäni. En puhu Suomessa Sveitsistä nimellä Schweiz, vaikka se olisikin maan kieltä...

kokemustakin on (homeesta ja Sveitsistä)

Elvira kirjoitti...

Joo, täällä taitaa aika paljon geomorfologia (vuoret, laaksot jne.) vaikuttaa ilmastoon, säihin ja sateisiin, löytyy jos jonkinlaista mikroilmastoakin.

Mielestäni kaikki saavat käyttää Tessin/Ticinosta ihan sitä nimeä mitä haluavat. Itse olen niin tottunut tuohon italiankieliseen Ticinoon täällä asumisen seurauksena, että en osaa käyttää Tessin-nimeä suomeksikaan kirjoittaessani (niin kuin kai pitäisi?). Ja siis ihan siitä syystä, että täällä harvemmin kuulee käytettävän nimeä Tessin, kun valtaosa väkeä on italiankielisiä. Sveitsistä puhun kyllä suomeksi Sveitsinä en Svizzerana :)

Vera A. kirjoitti...

Ja minä kun aina kuvittelen, että vain Italia on melkoinen sekamelska mitä kieliin ja sää- sekä muihin olosuhteisiin tulee ja sitten jo pikkuisessa Helvetiassa (vedetään nyt mukaan latinankielinenkin nimi, hahahaha) on noin hurjat erot. Mikroilmastot ovat kyllä huippuja, meidän kakkosasunnollamme on juuri sellainen, eli vuoret pysäyttävät 20 kilsan päässä sijaistevalta mereltä tulevat pilvet just meidän kylän kohdalle niin, että siellä sataa koko talven, toisin kuin parin kilsan päässä matalemmalla. Kesällä toisaalta on sitten miellyttvä tuulenvire, toisin kuin laaksossa. Mutta hometta täällä demokraattisesti kaikkialla :D

Pippuri kirjoitti...

Meillä ei täällä Milanon kodissa on ihan samanlainen kosteudenpoistosysteemi kuin teillä, eli kylppärissä sähköinen venttiili, ei muuta. Kosteus tuntui sisäilmassa pyykinpesun ja suihkun jälkeen (talvella tosi inhottavaa!), mutta havahduttiin vasta kun pyykkikone hajosi. Korjausmies sanoi syyksi liiallisen kosteuden. Niinpä hankittiin pieni valkoinen hurruttaja, kosteudenpoistaja. Se ei vaadi paljon tilaa, mutta toki pitää pientä ääntä. Mutta hyvin on toiminut!

Elvira kirjoitti...

Pippuri, kiva kuulla sinusta :) Meillä oli myös edellisessä asunnossa sellainen kosteudenpoistajakone käytössä ja kyllä se sitä kosteutta keräsikin. Vähänväliä piti säiliötä tyhjentää. Olisi ollut kätevämpi sellainen malli, josta vedet voi johtaa suoraan viemäriin.